lauantai 26. elokuuta 2017

Balatonilla


Terveiset Unkarista! Olin siellä ystävän kanssa hänen mökillään. Oli kiva loma vaikka loppuikin vähän liian lyhyeen. Laitan tänne vielä muutamia kuvia jatkossa matkalta.

perjantai 18. elokuuta 2017

Kehyksiä ostamassa


Tänään kävin kehyksiä ostamassa. Mutta pole/poleni sama,Turku. Näin tansanialaisittain,eli olen surullinen ja otan osaa mitä Turussa tänään tapahtui. :(

torstai 17. elokuuta 2017

Isosilmä


Yksi ihminen kysyi miksi maalaan niin isot silmät afrikkalaislapsille. No mutta katsokaa nyt häntäkin,silmät ON isot. Hän on toinen kaksosista,ollaan tässä orpolan kuistilla. Näkyy huvin myös minun sikäläisen esiliinan kuviot-

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Rakas Noela


Tänään on ollut kai liikaa aikaa kun olen taas selaillut vanhoja kuvia. Tätä ihanaa tähtisilmää on kyllä niin ikävä. Tiedän hänen asuvan jo kylillä sukulaisten hoivissa ja varmaan kaikki on hyvin,mutta silti on ikävä.

lauantai 12. elokuuta 2017

Luopuminen


Luin Marjo-Riitta Mattuksen kirjan Luopuminen,Linnean matka laitokseen. Kirja on jatkoa Mattuksen kirjalle Linnean tie elämään. Siitä kirjasta kirjoitin täällä. Tämä kirja käsittelee perheen tuntemuksia,väsymystä ja surutyötä kun he eivät enää jaksaneet Linnean kasvaessa hoitaa häntä kotona. Sydäntäraastavaa lukea Niin vanhempien kuin sisarustenkin kirjoituksia vaikeasti kehitysvammaisesta Linneasta." Tytöstä jonka olemus oli taistelutahtoa,elämänhalua ja -iloa täynnä",siskojen sanoin." Linneá oli vilperi,enkeli,pikkuneiti päivänpaiste." Tämäkin kirja itketti,varsinkin loppuvaiheessa kovasti ja on tällä hetkellä vaikea kertoa siitä järkevästi mitään. Sain juuri kirjan loppuun luetuksi. Takakannesta:"Lapsen vammautumista suurempi katastrofi saattaa olla se,että vanhemmat lakkaavat jaksamasta ja joutuvat luovuttamaan lapsensa muiden hoidettavaksi. Marjo-Riitta Mattus ja hänen perheensä kokivat luopumisen vaikeuden ja kipeyden,kun CP-vammainen Linnea-tytär 11-vuotiaana oli pakko antaa laitoshoitoon. Täydellinen väsyminen ja sairastuminen ennen luopumista ja suru ja syyllisyydentunne jälkeenpäin tekivät ajasta raskaan. Sitäkin tärkeämmäksi tuli se,että Linnea hiljalleen sopeutui ja kotiutui. Tämä kirja ei ole romaani vaikka siinä on antiikin tragedioita jäljittelevä juoni. Tämä kirja on tapausselostus pohdintoineen siitä,mitä tapahtui ja miksi. Voiko perheenjäsenestä luopuminen olla kuolemaakin pahempi vaihtoehto perheen kannalta? Mikä voisi olla avuksi? Kirjassa puhditaan yhteiskunnan keinoja tukea vammaisen lapsen perhettä. Hups: olipa huono kuva. Otin sen netistä suoraan. Olkoon.

maanantai 7. elokuuta 2017

Leijonaa mä metsästän


Usko tai älä mutta kuvassa on naarasleijona. Olimme menossa safarille ja portilla kerrottiin että vähän matkan päässä on leijona. Käännyttiin autolla sitä katsomaan ja löytyihän se sieltä heinikosta. Istuin etupenkillä enkä nähnyt kunnolla mitään mutta joku korkeammalla olleesta takapenkkiläisistä otti tämän kuvan. Siirryinkin puistoon mennessä takapenkille niin oli helpompi kuvata vastaantulevia eläimiä.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Tytöt huoneessani


Selaan toissatalvisia Tansanian kuviani kun etsin malleja maalaamiseen. Oikeanpuoleinen tyttö on kylän sairaalan yhden lääkärin tyttö ja oli veljensä kanssa lähes jokapäiväinen vieras luonani. Toinen on hänen ystävänsä. Söpöjä!

perjantai 4. elokuuta 2017

Hyvää Itsenäisyyspäivää