maanantai 10. maaliskuuta 2014

Safarielämä jatkuu


Kun saavuimme Mwagusi Campiin,näytti paikan vieressä oleva joki tältä. Vettä ei ollut ja oli helppo tehdä nuotio ja ruokapaikka joenuomaan. Heräsin molempina öinä kohinaan ja aamulla huomasin,että oli satanut ja joessa oli vettä,ensin vähän ja viimeisenä aamuna jo melkein tulva.
Ylläolevan kuvan otin teltan tarssilta joelle päin viimeisenä aamuna. Joki virtasi kohisten. Olimme niin puskassa ettei mitkään sähköiset laitteet,kännykät ja vastaavat toimineet tuolla ollenkaan. Oli aikaa levätä ja kuunnella lintujen laulua,norsujen ja leijonien huutoja. Illalla meidät vietiin ennen ruokailua ruokasalin läpi rannalle missä oli nuotio. Istuimme siellä nauttimassa tunnelmasta,pimeä ilta,tuli ja luonnon äänet. Yhdellä ystävällä oli kitara mukana ja laulettiin muutama laulu yhdessä.
Mwagusi oli elämys. En ollut kuin kerran kiertämässä autolla savannilla ja näin kyllä eläimiä mutta paljon vähemmän kuitenkin kuin edellisen Tansanian matkani safarilla Mikumissa. Toki tuolla näin gebardin ja se on jo aika iso juttu! Oli hienoa kokea tama paikka ja minulle kolme päivää siellä oli todellista lepoa työn vastapainoksi. Ihana paikka! Vaikka joskus vielä menisin Tansaniaan,voi olla,että Mwagusissa käynti oli niin ainutkertainen juttu ettei se tule toistumaan(hintakin aika suolainen). Toki haaveilen vielä Tansaniaan matkustamisesta,leijonakin on toistaiseksi kasvoista kasvoihin kohtaamatta!
Kun ajoimme pois pain kävimme katsomassa lentokontän mikä on tuolla puskassa. Varakkaat ihmiset tulee Mwagusiin lomailmeen pienkonella ja niillä liikkuminen Afrikassa on aika tavallista. Me tosin ajettiin edestakaisin autolla,kuvassa alla. Käytiin myös katsomassa hippoja joen varrella paikassa missä niitä yleensä on enemmän. JOllen ihan väärin muista niin Iringasta on Mwagusiin 130km,suurin osa matkasta tuota pölisevää hiekkatietä. Naureskeltiin tullessa,että tähän voisi melkein tottua että aamukahvi/tee kannetaan sänkyyn ja kun nouset tai istut vaikka ruokasalissa niin aina on joku takanasi salamannopeasti siirtämässä tuolia ja palvelemassa.
Tämä viikonloppu oli juhlaa. Parasta Tansaniassa oli kuitenkin,loppujen lopuksi,arki lasten kanssa orpolassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti