Kun lensin Suomesta Portugaliin niin olin yhden yon Lissabonissa. Saa oli aurinkoinen ja +16 astetta kun paasin perille. Kiva taksikuski kuskasi minut ja tavarani varaamaani hotelliin. Heti ulko-ovelta oli portaat mista paasin aulaan missa kuulin hotellin olevan neljannessa kerroksessa ja hissi on rikki. Taksikuski kiipesi kerroksiin tavaroideni kanssa ja eihan siina muu auttanut kuin yrittaa kiiveta perassa. Tehtava ei sujunut yhta helposti kuin sen kirjoittaminen. Olen pitkaan kavellyt tosi vahan ja viimeisen nilkkaleikkauksen jalkeen pyoratuolista kuntouduttuani olen kayttanyt kyynarsauvaa ulkona liikkuessani. Jaloissani ei ole paljon voimia. Portaat ei tuntuneet koskaan loppuvan mutta vihdoin paasin perille yhden hotellin tyontekijan kannustaessa, yhden minua auttaessa ja ovimies viela perassa kantoi kyynarsauvaani. Hotelli oli kuitenkin kiva mutta tajusin etten paase syomaan ulos vaan odottelen suosiolla aamiaista. Huoneeni oli aurinkoinen ja lammin mutta auringon laskiessa se muuttui kylmaksi. Onneksi oli hyva sanky ja lammin peitto. Sen yon nukuin kuitenkin vaatteet paalla kun ei tarennut alkaa riisumaan. Aamupala oli hyva ja sitten alkoikin uudet seikkailut kun aloin suunnistaa kohti bussiasemaa ja siita etelaan. Kuva on Lissabonista, otin sen huoneeni ikkunasta.
Olipa sinulla hurja kuntotesti heti loman alussa pitkän lentomatkan jälkeen!Ihmeesti kuitenkin selvisit loputtomien portaiden hotellihuoneeseen! Mahtoivat jalkasi olla ihan vellinä hurjan urakan jälkeen. Ihan hirvitti jo tätä vain lukiessakin. Miten avuliaita ihmiset siellä Etelä-Euroopassa ovatkaan! Jotain hyvää koettelemusten keskellä. <3
VastaaPoistaNo varsinkin seuraavana paivana reidet oli ihan muussina. Onneksi taalla on avuliaita ihmisia ja olen saanut apua tavariiden kanssa ja muutenkin. Suomi on armaan monin tavoin maailman kylmin maa, voisimme ottaa oppia niin taalta kuin afrikkalaisesta huomaavaisuudesta ja avuliaisuudesta. Onneksi taallakin olen tormannyt moneen enkeliin.
VastaaPoista