Vaikka vuoret järkkyisivät

Luin Terhi Törmälehdon kirjan Vaikka vuoret järkkyisivät. Pidin kirjasta,varsinkin sen kauniista ja runollisesta kielestä. Aihe oli mielenkiintoinen vaikka välillä lukiessa tuntui että tosielämässä asia ei kyllä ehkä ihan noin voisi olla. Joka tapauksessa mielenkiintoinen kirja vähemmän kirjoitetusta aiheesta. Takakannesta:"Väkevä romaani uskosta ja epäuskosta,kaipuusta ja halusta kuulua johonkin,Kainuun yksinäisistä teistä ja Bogotan arvaamattomista kaduista." Otavan sivuilla arvio kirjasta kertoo näin: " Vaikka vuoret järkkyisivät Sanoja rakastavan Elsan mieli kaipaa riuhtaisua jonnekin ylemmäs. Hän löytää etsimänsä seurakunnasta, missä puhutaan kauniilla, tuntemattomilla kielillä. Elsa kasvaa turvallisessa kodissa Kainuussa, mutta lukioikäisenä hän alkaa kaivata jotakin suurempaa. Helluntaiseurakunnassa hän tuntee pääsevänsä yhteyteen jonkin kauniin, suuren ja tärkeän kanssa, mutta kotiväki suhtautuu uuteen yhteisöön epäluuloisesti. Vuosia myöhemmin aikuinen Elsa asuu vuorten sylissä Bogotassa, Kolumbiassa. Paikallisessa seurakunnassa hän tutustuu sissien vankina viidakossa kituneeseen Manueliin. Pitkään kyteneet kysymykset alkavat vaivata Elsan mieltä, eikä mikään, mihin hän on uskonut, tunnu enää selkeältä." Kuva netistä.